Talousarvio ohjaa pitkälti työskentelyämme ja päätöksiämme seuraavan vuoden. Sitä laadittaessa tasapainotellaan erilaisten euromääräisten ennusteiden ja toiminnallisten tavoitteiden välillä. Tarvelista on yleensä aina suurempi kuin käytettävissä olevat eurot. Tällöin joudumme punnitsemaan sitä millaista kaupunkia haluamme yhdessä rakentaa, ja mitä asioita pidämme tärkeimpinä ja kiireellisimpinä.

Kun asetamme tavoitteita tärkeysjärjestykseen, asetamme niitä samalla myös arvojärjestykseen. Enkä nyt tarkoita pelkästään euroissa laskettavaa arvoa. Meidän yhdessä laadittuun ja hyväksyttyyn valtuustostrategiaan on talletettu seuraava arvokas lause: ”Edistämme sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä sekä vähennämme eriarvoistumista ja syrjäytymistä.”

Mielestämme kaupunginjohtajan viime viikolla esitetty talousarvioesitys perustuu toiveikkuuteen. Toiveeseen siitä, että myönteinen talousvire meillä Pohjois-Karjalassa konkretisoituu ja pelastaa meidät pulasta. Toiveikkuudesta puhuttiin monella suulla myös äsken osavuosikatsauksen yhteydessä. Sanotaan, että toivossa on hyvä elää. Ja toivoa mekin haluamme, mutta mielestämme se pelkästään ei riitä.

Haluamme, että Joensuun kaupunki tuo toivoa teoin. Konkreettisina tekoina meidän tulisi mm. lisätä päiväkoteihin ja kouluihin ohjaajia ja erityisopettajia. Taata oikea-aikainen ja riittävä tuki. Ei voi olla niin, että inkluusiota toteutetaan niissäkin tilanteissa, joissa häiriöt luokissa lisääntyvät. Opetuksen laatua on vaikea ylläpitää tilanteissa, joissa väkivalta- ja uhkatilanteet ryhmissä lisääntyvät. Meidän tulisi lyhentää valtakunnallisestikin verrattuna pitkiä koulumatkoja. Ei voi olla niin, että pieni koululainen istuu linja-autossa kuuden kilometrin matkan vuoksi reilun tunnin koulukuljetuksessa aamulla ja saman iltapäivällä. Eikä voi olla niin, ettemme voi taata kaikille julkisten tilojemme terveyttä. Viime vuosien tiiviistä investointitahdista huolimatta meillä on vielä tiloja, jotka tarvitsevat korjausselvityksensä ja selvitysten mukaiset toimenpiteet.

Myös Joensuun kunnianhimoinen hiilineutraalisuuden tavoite tarvitsee toteutuakseen panostuksia, mm. joukkoliikenteeseen. Emme näe myöskään mielekkäänä vähentää euroja työllisyyden hoidon hyvin alkaneista ja lopulta myös hyvin vaikuttaneista toimenpiteistä. Näille kaikille asioille meidän pitää antaa arvoa ja tehdä oikeita toimia. Kun SiunSoten raami soviteltiin niin tiukaksi kuin se viime viikolla tehtiin, on meillä kaupunkina entistä suurempi työ ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Vaikuttavinta ennaltaehkäisyä on peruspalveluiden järjestäminen niin hyvin kuin mahdollista.

Olemme strategiassa sopineet hoitavamme taloutta vastuullisesti. Kirjauksessa todetaan tarkalleen: ”Hyvin tuotetut palvelut ja järkevä veroprosentti”. Mielestämme tämä tarkoittaa sitä, että haluamme toteuttaa palvelut hyvin ja veroprosentti määritellään tämän tarpeen kautta.

Ryhmämme ei näe realistisena toteuttaa kaupungin vastuulla olevia toimia riittävän hyvin ilman lisäeuroja. Kannatamme tuloveroprosentin maltillista 0,5% korottamista. Näillä ajatuksilla pyydän teitä valtuustokollegat punnitsemaan tulevan talousarviokauden veroprosenttia. Riittävätkö nykyiset eurot edistämään sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä sekä vähentämään eriarvoistumista ja syrjäytymistä meijän kaupungissa?