Tässä kouluasiassa on äärimmäisen vaikea tehdä ratkaisua, joka miellyttäisi aivan kaikkia.

Uskon, että monella valtuutetulla ja muilla asiaan perehtyneillä on mielessään ainakin jonkinlainen tiekartta siitä, millaisilla siirroilla näitä kaupungin koillispuolen kouluasioita olisi hyvä lähteä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä edistämään. Näitä asioita olisi hyvä, ja oikeastaan pitäisikin käsitellä kokonaisuutena. Nyt päätetään pelkästään yläkoulun sijoittamisesta, vaikka monen tänään tehtävään päätökseen saattavat hyvinkin vaikuttaa erilaiset ajatukset siitä, miten esimerkiksi väistötilaratkaisut taikka Enon alakoulun tai Louhiojan tilanne tulisi tulevaisuudessa ratkaista.

Vihreän valtuustoryhmän mielestä yläkoulujen yhdistäminen on tässä tilanteessa perusteltua. Hyvinvointilautakunta on arvioinut asiaa pedagogisesta näkökulmasta ja päätynyt yksimielisesti puoltamaan Enoa. Esimerkiksi oppilashuollon, valinnaisaineiden, erikoisluokkatilojen, yhtenäisen työyhteisön ja valvonnan järjestämisen näkökulmasta yhden yläkoulun malli on tarpeellinen. Alueen oppilasmäärät laskevat tulevaisuudessa ja mahdollistavat jatkossa vain kaksisarjaisen yläkoulun. Mainittakoon toki valinnaisaineista, että materiaaleissa vertailukohtana esitelty lyseon peruskoulun valinnaisainetarjotin on melkoisen hulppea ja hyvä niin, mutta se ei ehkä ole, eikä sen tarvitse olla mikään tavoitetila Enoon tai Uimaharjuun.

Jos ratkaisu tehtäisiin täysin puhtaalta pöydältä, Enon ratkaisu olisi selkeästi järkevin. Olemassa olevat tilat ja alueen aiemmat kouluratkaisut kuitenkin mutkistavat tilannetta: Uimaharjun koulurakennus on äskettäin uusittu. Uimaharjussa oleva Pölösen sali on tällä hetkellä lähes olemattomalla käytöllä. Koulun vieressä on tällä hetkellä vähäisellä käytöllä oleva ja tulevaisuudessa mahdollisesti täysin käyttämätön terveysasema. Tämän lisäksi, mikäli yläkoulu sijoitetaan Enoon, jäävät myös Uimaharjun nykyisen koulukeskuksen tilat vajaakäytölle. Esimerkiksi päiväkodin toiminta voitaneen siirtää näihin tiloihin, minkä seurauksena taas nykyiset päiväkodin tilat tyhjenevät. Niin tai näin, Uimaharjussa tulisi tulevaisuudessa olemaan paljon käyttämättömiä tiloja, joista kuitenkin aiheutuu kaupungille kuluja.

On ratkaisu mikä tahansa, Enoon tarvitaan joka tapauksessa uusi alakoulu. Enon koulukampuksen B-rakennuksesta ja vanhasta alakoulusta ollaan luopumassa pian täysin ja A-rakennus on ennen pitkää tulossa tiensä päähän. Käyttökelvottomat tilat tarkoittavat sitä, että enolaiset ovat pitkän aikaa ilman koulua ja jostain on löydettävä väistötiloja. Näitä löytyy luonnollisesti Uimaharjusta, joten joka tapauksessa ainakin enolaiset yläkoululaiset olisivat tulossa toviksi Uimaharjuun, ellei väistötiloja löydetä Enosta. Toiminnalliset syyt puoltanevat kuitenkin sitä, että yläkoulu voisi olla myös tässä väliaikana yhtenäinen. On siis todennäköistä, että Uimaharjun käyttämättöminä olevia tiloja otetaan joka tapauksessa käyttöön tai sitten maksetaan moduulitiloista.

Opettajat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että mikäli yläkoululaiset saapuvat Uimaharjuun – erityisesti nyt kun oppilasmäärät ovat vielä koholla – Uimaharjun tilat kävisivät kovin ahtaiksi erityisesti erikoisluokkatilojen ja liikuntatilojen osalta, vaikka tavalliset luokkatilat saataisiinkin riittämään joko olemassa olevia seiniä hyödyntämällä tai moduulitilojen avulla.

Välittömät investointikustannukset ovat Enon vaihtoehdossa Uimaharjua suuremmat. Sen sijaan koulun käyttökustannukset ovat aavistuksen pienemmät Enon vaihtoehdossa. Koulukuljetuksista tulee joka tapauksessa muodostumaan merkittävä kuluerä, Uimaharjun ratkaisussa valtuutetuille annetun selvityksen mukaan noin 100 000 euroa suuremmat. Karkeasti arvioiden noin vuosikymmenessä näiden kahden vaihtoehdon välinen erotus voi yltää jo miljoonaan euroon. Tätä summaa on tietysti vaikea arvioida oppilasmäärien muuttumisen ja myös jatkuvasti oppilasaineksen uusiutuessa muuttuvien kuljetusreittien vuoksi.

Kannamme huolta koulumatkojen pituudesta. Vaikka yläkoululaiset voivat kulkea pidempiä matkoja kuin alakoululaiset, pitkät koulumatkat ovat tästä huolimatta poissaoloille ja syrjäytymiselle altistava tekijä. Pitkillä koulumatkoilla on kielteinen vaikutus oppilaan terveyden ja oppimistulosten kannalta. Siksi on viisasta pyrkiä sellaiseen ratkaisuun, jossa kuljetusoppilaiden määrä ja kuljetusten yhteispituus on vähäisempi.

Vihreissä ei tunneta ryhmäkuria, jolloin jokainen äänestää oman harkintansa mukaisesti. Tässä on nyt käsillä haastava punnintatilanne, jossa vihreiden mielestä on annettava eurojen lisäksi arvoa esimerkiksi pedagogisille näkökulmille, koulumatkojen pituudelle ja pitkän aikavälin kestäville ratkaisuille. Elinvoimanäkökulmasta yläkoulun järkevä lopullinen sijaintipaikka olisi Enossa. Oppilaista valtaosa on Enon alueella jo nyt ja myös väestöennusteet näyttävät tulevaisuudessa siltä, että Enon alueella väkiluvun lasku on vähäisintä. Enon malli edistäisi Joensuun kaupungin koillispuolen kehittymistä pitkällä, pidemmällä kuin viiden tai kymmenen vuoden tähtäimellä.