Teemme päätöksiä Joensuun ensi vuoden tuloista ja menoista melkoisen sumuverhon ympäröimänä. Verotuksen rytmihäiriöt sotkevat tulovirtaa, toisaalta valtionosuudet kasvavat ensi vuodelle, mutta olemme silti joutuneet käynnistämään koko kaupungin henkilöstöä koskevan yhteistoimintamenettelyn pysyvien menoleikkausten aikaansaamiseksi. Tässä kohtaa ei paljon helpota tieto siitä, että emme ole yksin tämän ongelman edessä. 

Joensuussa ei ole törsätty. Toiminnan tehostamiseen ja resurssien mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön tähtääviä toimenpiteitä on tehty ilman yt-prosessiakin, esimerkkinä vaikka varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä. Olemme investoineet paljon, koulut ja päiväkodit on pitänyt laittaa kuntoon eikä listan loppu ole edes vielä näkyvillä. Olemme tehneet myös selkeitä tulevaisuusinvestointeja kuten asemanseudun kehittäminen. 

Yt-neuvotteluissa haettava noin kuuden miljoonan euron säästö kahden vuoden aikana on suuri. En varmasti ole ainoa, joka pohtii miten pysyvä menojen leikkaus voidaan saavuttaa ilman, että palveluista joudutaan karsimaan. Ihmiset tekevät palvelut ja vaikka irtisanomiset pystyttäisiin välttämään, niin sijaisia ja määräaikaisia työntekijöitä yt-neuvottelujen jälkeen tulee olemaan vähemmän, eläköityvien tilalle ei ehkä palkata uusia. Kaupungin henkilöstö on päässyt hyvin mukaan miettimään säästökohteita ja tässä on mahdollisuus myös järkevöittää toimintaa, karsia jotain rönsyjä ja oppia pois vanhasta, jotta voidaan toimia uudella tavalla. Mutta sen me kaikki tässäkin salissa tiedämme, että tämän kokoinen säästö ei synny kynistä ja kumeista. 

Toimivat palvelut ovat kaupungin keskeinen vetovoimatekijä. Resursseja pitää riittää lakisääteisten palvelujen lisäksi myös ennalta ehkäiseviin, hyvinvointia ja osallisuutta edistäviin palveluihin. Ennaltaehkäisevistä palveluista karsiminen johtaa helposti kasvavaan tarpeeseen korjaavissa ja kalliimmissa palveluissa. Siun soten palveluihin Joensuu laittaa ensi vuonna 3,2 % lisää, mutta tällä pyritään ainoastaan pysäyttämään Siun soten menokasvua. Siun soteen syntyvät alijäämät jäävät myös kuntien katettavaksi mikäli alijäämien kertymistä ei saada katkeamaan. Sote-kuntayhtymällä ei ole samanlaista puskuria tulevaisuuden varalle kuin peruskunnilla.

Yhteisöllisestä ja osallisuutta edistävästä palvelusta voisi erinomaisena esimerkkinä mainita kaikille avoimen matalan kynnyksen kohtaamispaikan Yhteisötalo Sataman, jonne voi tulla lukemaan päivän lehden, tapaamaan muita ihmisiä, kahville tai tekemään vaikka käsitöitä. Sataman toiminta on käynnistynyt ikäihmisten tarpeista, mutta sinne ovat löytäneet tiensä muutkin ryhmät kuten maahanmuuttajat. Yhteisötalo Satama on esimerkki kaupungin palvelusta, jota pidetään yllä määräaikaisen työntekijän voimin.

Vihreä valtuustoryhmä esittää tuloveroprosenttiin 0,5 prosenttiyksikön korotusta, jotta pystymme turvaamaan riittävän palvelutason. Mielestämme nyt on menojen ohella tarkasteltava myös tulopohjaa eikä jättää veroprosentin korotusta siihen hetkeen kun tilanne on mahdollisesti vielä huonompi kuin nyt. Ennakointi kuuluu hyvään taloudenpitoon. Tämän suuruinen korotus tarkoittaisi keskituloiselle muutaman kympin lisälaskua kuukaudessa, pienituloisemmalle vähemmän. Tämän moni joensuulainen olisi valmis maksamaan.