Pohjois-Karjala on Suomen synkintä työttömyysaluetta. Joensuussa työttömyys on myös yksi kaupungin suurimmista haasteista, noin 15 prosentin luvussa liikutaan. Kuluneena kesänä hämmästeltiin miksi työttömyysprosentti ei lähde pienenemään vaikka elinkeinoelämän tunnusluvut näyttivät parempaa suuntaa. Tämä kertonee sekä kohtaanto-ongelmasta että rakennetyöttömyydestä.

Joensuussa valtuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion viime maanantaina ja toimenpiteet työllisyyden edistämiseen olivat budjettineuvotteluissa luonnollisesti keskeinen asia. Pohjois-Karjalaan on hyväksytty työllisyyden kasvuohjelma, jolla pyritään tiputtamaan työttömyysprosenttia lähemmäksi kymmentä ja tavoitellaan peräti 2000 työpaikan nettolisäystä. Joensuussa aktivointitoimenpiteisiin budjetoitiin puoli miljoonaa euroa lisää ja painopisteinä ovat alle 30-vuotiaiden kouluttautumisen ja työllisyyden edistäminen sekä pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisy. Jos lasketaan mukaan kaupungin työttömyyden hoitoon käyttämä henkilöstö ja muut resurssit, niin Joensuu satsaa työllisyyden edistämiseen yhteensä 3,7 miljoonaa euroa.

Asian kääntöpuoli on sitten se, että Joensuu maksaa tänä vuonna Kelalle ns. sakkomaksua pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta 10,5 miljoonaa, ensi vuonna summan toivotaan pienenevän miljoonalla. Tämä on luonnollisesti herättänyt kysymyksiä siitä, voisiko tästä melko suuresta summasta käyttää jotain työttömien aktivointitoimenpiteisiin. Tämän luulisi olevan win-win-situation, rakennetaan polkuja työllistymiseen sekä samalla mahdollisesti vähennetään muiden palvelujen tarvetta ja kunta saa pienennettyä laskuaan Kelalle.

Budjettivaltuustossa kyseltiin voisiko kaupunki työllistää työttömiä osalla tuosta noin kymmenen miljoonan potista. Tekemätöntä työtä varmasti kaupungiltakin löytyy. Henkilöstöjohtaja valisti meitä, että tämä ei ole näin yksinkertaista, työllistäminen tarkoittaisi, että raamiin tarvittaisiin ainakin tilapäisesti lisää rahaa. Hänkin myönsi sen, että yksilöille tällainenkin työllistymispolku voisi olla merkittävä.

Joensuussa olemme Vihreiden ryhmässä pohtineet voisiko kolmas sektori toimia kaupungin tukemana työllistäjänä sakkomaksuista lohkaistavalla summalla. Yhdistysten mahdollisuudet käyttää TE-palvelujen myöntämää palkkatukea ovat kaventuneet, mutta tekemätöntä työtä järjestöistäkin löytyy vaikka uusia kokoaikaisia työpaikkoja niihin ei välttämättä synny. Voisiko tämä olla malli, jossa kunnan ei tarvitsisi oleellisesti lisätä ohjausresurssiaan, mutta yhä useampi työtön pääsisi työllistymisen polulle samalla rahalla, jonka nyt Kelalle maksamme.